Pamplemousse piti lokakuussa 2014 oman Ma France -illan Virginie Loyn taidenäyttelyssä Uudenmaankadulla Galleria 4kuudessa. Paikalle oli voinut ilmoittautua 50 pamplemoussen asiakasta kuuntelemaan Virginien tarinoita Ranskasta ja elämästä niin lapsuudesta kuin aikuisuudesta.
Pamplemousse on mukana tukemassa näyttelyä sen vuoksi, että meillä ajatukset Ranskasta ja siellä matkustamisesta ovat pitkälle samanlaiset kuin Virginiellä. Ranskassa on 63.000 rekisteröityä paikannimeä ja miksi silloin pitäisi matkustaa vain niihin kahteen: Pariisiin ja Nizzaan? Niissäkin on kiva käydä, mutta näiden tarinoiden myötä voi miettiä ehkä sitä omaa paikkaansa tässä maassa. Tätä Virginie on halunnut myös lasimosaiikkitöissään kertoa.
Valitsimme neljä paikkaa näyttelystä (niitä on siellä reilut 50). Näiden omakohtaisten tekstien myötä tervetuloa Virginien tarinoihin. Taidenäyttely jatkuu vielä marraskuun ja käymällä näyttelyssä kuulet lisää.
Antakaamme siis Virginien puhua.
Pariisi on paikka jossa olen syntynyt. Pienenä kärsin sitä, että isäni “vihasi” pariisilaisuutta ja sain kuulla aika paljon negatiivista paikasta. Sitten tulin teiniksi ja sitten tulin aikuiseksi ja sain matkustaa Pariisin omalla tavalla ja omalla vauhdilla. Voi hyvin olla, että Pariisi on kuten monet isommat kaupungit - ihan hullu arkipäivisin, mutta loistava kaupunkilomakohde. Miljoonat turistit eivät voi olla väärässä. Kävellä Seinen rannalla, mennä Seinen toiselle puolelle vanhoja siltoja pitkin, laiskotella aurinkotuoleissa Luxemburgin puistossa ja katsoa lasten purjeveneitä aalloilla. Kaikki on niin cliché ja silti niin ihanaa. Vaikka Pariisi ei ole Ranska, Ranskaa ei ole ilman Pariisia!
La Baule. Siellä on Ranskan pisin ranta ja kun vuorovedet ovat matalalla, on se varmasti leveinkin ranta. Merta ei näy, niin se on pitkä…. Rantakaupunki on pitkälti pysynyt historiallisena ja sen vanhat huvilat muistuttavat 1900-luvulta. Kuitenkin kaikki on kehittynyt niin, että La Baule on myös tämän päivän paikka niin perheelle kuin aikuisille. Nuorena olin aina kateellinen serkuilleni jotka saivat olla siellä koko loman, sillä ranta oli upea: palloleikkejä, trampoliineja, lasten klubeja, paljon ihmisiä, värikkäitä pyyhkeitä, aurinkovarjoja. Todella iloinen paikka. Rannalla käynnin jälkeen saimme aina jätskit kioskilta. Lapsena se oli ihan ykkösasia tietenkin. Aikuisena pidän siitä, että La Baulen kaupungilla on oma tempo ja että sieltä pääsee nopeasti luontoon; vaikka merisuolan alueelle (Guérande) tai golfaamaan. Oikeastaan koko alue on yhdistelmä pienistä paikoista, jotka tekevät siitä erittäin mielenkiintoisen. Tästä kertoo myös La Baulen työni.
Saint-Malo. Kaikki ranskalaiset lapset ovat kuulleet Saint-Malosta, sillä Ranskalla oli merirosvot (mm. Surcouf, Cartier) jotka kuningas oli palkannut. Ne olivat todella rikkaitta ja rakensivat mahtavan Saint-Malon kaupungin. Lapsena tuntui, että se oli Kapteeni Koukun näköinen paikka. Ja vaikka aikuisena se ei ole ihan sitä, on siellä aina jotain ihan maagista. Saint Malossa tummaa graniittia on käytetty paljon ja lännen valo valaisee kaupunkia ja merta. Saint Malossa myrskyt ovat tarinoissa voimakkaita, mutta se on helppo unohtaa kun laiskottelee rannalla ja syö joka päivä supertuoretta kalaa ja äyriäisiä. Voisin melkein sanoa, että Saint Malosta löytää sisua!
Puligny-Montrachet, Burgundi. Ei voi mitään, kun on kasvannut Puligny-Montrachetissa, juo Ranskan parasta viiniä pienestä asti ja kehittää itselleen luksusmaun… ei oikein ymmärtänyt, että viinit eivät aina olekaan niin hyviä kuin mihin tottui. Puligny-Montrachet'ssa viini ei ole vain juoma, se on elämäntapa. Kaikki aikuiset ja lapset menevät illansuussa viinikellareihin, maistavat uusia ja vanhempia viinejä mataloilta hopea-astioilta (taste-vin). Koko kylän elämän rytmi on viinin rytmi. Milloin voi leikata viinit, milloin saa ottaa lehdet pois että aurinko pääsee kypsentämään rypäleet, milloin koko kylän asukasmäärä tuplantuu poiminta-aikaan tai juhlailtaan. Minulle ne ovat mahtavia lapsuuden muistoja. Ja kun hyvän viinin kanssa ei voi syödä huonosti, löytyy täältä aina hyvä ravintola. Ei siis lomakohde niille, jotka ovat laihdutuskuurilla…
Virginie Loy Ma France näyttely auki 21.11.2014 saakka Galleria 4kuus Uudenmaankadulla Helsingissä. Katso GALLERIAN tiedot.